1. Tuleeko maatalouden tukia ohjata enemmän ympäristötoimenpiteisiin vai ruoantuotantoon?

Keskusta:
Maatalouden tukien pääpaino tulee olla ruoantuotannossa. Ympäristötoimien tuen tulee kohdistua ennen muuta ruoantuotannon mahdollisuuksiin uudistua. Viljelijä tarvitsee enemmän tuloja ja tukea, vähemmän hallintoa, sääntelyä ja valvontaa. Maatalous on mahdollisuus ilmastonmuutoksen hillintään.
Kokoomus:
Painopisteen tulisi ohjautua enemmän kotimaisen ruoantuotantoon, jotta maatalousyrittäjien toiminta saadaan pidettyä kannattavana ja täten taattua Suomelle riittävä omavaraisuus poikkeusolosuhteisiinkin varautuen. Ympäristötoimpiteitäkin tulee tehdä,mutta niissä tulee nähdä vaikutusten kokonaisuus.
Kristillisdemokraatit:
Tukijärjestelmän painopistettä tulee siirtää ruokaa tuottavaan maatalouteen.
Perussuomalaiset:
Ruoantuotantoon. Suomessa on keskityttävä omavaraisuuden ja huoltovarmuuden parantamiseen. Päätöksiä on tehtävä suomalaisten etu, elintarvikkeet ja energia edellä. Kaikki viljelyskelpoinen maa on pidettävä käytössä ja alkutuotanto turvattava.
Vihreät:
Maatalouden tukia tulisi ohjata ensisijaisesti kestävään kasvipohjaisten elintarvikkeiden tuotantoon. Tällöin ohjaamalla tukia ruoantuontantoon saadaan samalla tuettua ympäristötoimenpiteitä, sillä siirtymä kasvispainotteisempaan ruoantuotantoon on tärkeä osaa reilua vihreää muutosta.

2. Miten reiluutetaan ruokamarkkinat?
Keskusta:
Alkutuottajien neuvotteluvoimaa tulee lisätä huomattavasti suhteessa kaupan keskittymiin tarvittaessa lainsäädäntömuutoksin. Tuotantokustannusten nousu on voitava siirtää sopimuksiin.
Kokoomus:
Kotimaista ruoantuotantoa tulee tukea siten, että alkutuottajalle jää edes kohtuullinen korvaus tekemästään työstä. Tuottaja ei saa riittävääus osuutta tuotteen hinnasta,eikä tuotantopanoskustannuksia ole kyetty jakamaan ketjussa reilusti. Alkutuottajan osuutta tulee nostaa - varmistetaan kotimaisuus
Kristillisdemokraatit:
Päivitetään elintarvikemarkkinalakia ja tarvittaessa kilpailulakia, jotta tuottajan asema elintarvikeketjussa paranee. Rakennetaan elintarvikemarkkinoille kustannusindeksi, joka takaa tuotantokustannusten siirtymisen  tuottajahintoihin koko elintarvikeketjun läpi.
Perussuomalaiset:
Tarvitaan suomalaiset "reilun kaupan tuotteet", jossa suurempi osa kuluttajahinnasta menee suoraan alkutuottajalle. Kaupan ja maatalouden välisten sopimusten liian lyhyet ja alhaiset korvaukset lopetettava. On oltava mahdollisuus hinnantarkistuksiin tai sidottava sisäänostohinta kustannusindeksiin.
Vihreät:
Parannetaan tuottajien, elintarviketeollisuuden ja kaupan välisiä sopimuksia. Puututaan kaupan hallitsevaan asemaan lainsäädännöllä. Otetaan käyttöön suomalainen “reilun kaupan merkki”, jolla varustetuista tuotteista kuluttaja voi maksaa korkeampaa hintaa siten, että summa menee suoraan tuottajille.

3. Maaseutunuorten (alle 35-vuotiaiden tuottajien ja maaseudun ihmisten) kysymys: Millä tavoin sukupolvenvaihdosten jatkuminen tiloilla varmistetaan?
Keskusta:
Sukupolvenvaihdosten jatkuminen tiloilla vaatii erityistä huomiota luopumistuen korvaaviin toimenpiteisiin. Myös luopuvien tuottajien koulutukseen ja elinkeinoihin tulee panostaa samalla, kun aloittaville tuottajille kohdennetaan verotuksellisia ja investointeja helpottavia toimia.
Kokoomus:
Maatiloilla on haasteena, että tiloille ei tahdo löytyä jatkajaa. Sukupolvenvaihdoksessa tulee huomioida, että sen osapuolet saavat veronhuojennuksia lahjaverotuksessa ja tuloverotuksessa sekä tarvittaessa investointitukea.
Kristillisdemokraatit:
Nuoren viljelijän aloitustuen vuotuista yrittäjätulovaatimusta tulee helpottaa sekä koulutusvaatimuksen täyttämisen ajanjaksoa. Yrittäjätulon 3 vuoden tarkasteluajanjaksoa voidaan pidentää kaikilla tuen piirissä olevilla viljelijöillä 5 vuoteen.
Perussuomalaiset:
Maatalouden kannattavuuden parantaminen on varmin tapa. Lisäksi on huolehdittava siitä, että alkutuotantomme puurtajilla on ympärillään elävä yhteisö, välttämättömät palvelut ja toimiva infra. Tuotantokustannusten hinnat saatava laskuun. Veropolitiikan on suosittava maataloutta. Nuorten yrittäjätulovaatimuksiin helpotuksia ja sukupolvenvaihdoksiin verokannuste.
Vihreät:
On tärkeää edistää sukupolvenvaihdoksia ja perhepiirin ulkopuolisille henkilöille tapahtuvia tilakauppoja. Muutetaan ‘nuoren viljelijän tuki’ muotoon ‘aloittavan viljelijän tuki’ ja nostetaan ikäraja nykyisestä 40 vuodesta 45 vuoteen.

5. Millä tavoin hämäläiset maatilat voivat parantaa Suomen ja alueen energiaomavaraisuutta?
Keskusta:
Maatilat voivat tuottaa merkittävät määrät puhdasta lähellä tuotettua bioenergiaa maatalouden sivuvirtoja hyödyntäen. Oman käytön lisäksi tuotetun energian myynti ja jakelu mahdollistaa tilojen toiminnassa. Tämä parantaisi Suomen energiaomavaraisuutta lähialueiden ohella. Byrokratia pienemmäksi.
Kokoomus:
Energiaomavaraisuuden parantaminen on mahdollista erityisesti aurinkoenergiaa ja tuulivoimaa hyödyntämällä. Aurinkokennoista voidaan tehdä voimalinjojen jms läheisyyteen aurinkokennoalueita, joiden avulla saadaan sähköä se paikalliseen ja valtakunnalliseen käyttöön.Tuulimyllyillä saadaan samat edut.
Kristillisdemokraatit:
Ehdotamme maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poistoa pysyvästi, mukaan lukien esimerkiksi biokaasun tuotantoon käytetyt yms. tilat. Vapautetaan omaan käyttöön tuotettu biodiesel ja biokaasu valmisteverosta mm. maatilojen kriisiomavaraisuuden vahvistamiseksi.
Perussuomalaiset:
Investointeja, joilla maatilat voivat tuottaa sähköä omaan käyttöön esim. biokaasulla, on tuettava voimakkaasti. Tuulivoimalle on asetettava säätövoimavelvoite, joka kotimaisilla monipolttoainevoimaloilla toteutettuna luo biokaasulle ja sitä tuottavalle maataloudelle elintärkeät alueelliset markkinat. Metsäenergian osuutta lämmöntuotannossa voidaan lisätä.
Vihreät:
Ohjataan maataloutta lannan ja nurmibiomassan kasvavaan hyödyntämiseen biokaasun ja kierrätysravinteiden tuotannossa, ja luodaan biokaasulel kestävyyskriteerit. Suunnataan maatalouden energiatuet fossiilienergiasta uusiutuvaan energiaan.

6. Miten hämäläistä metsänhoitoa pitäisi kehittää?
Keskusta:
Metsänhoidon tutkimukseen, tuotekehitykseen ja kestävään käyttöön tulee panostaa. Maan- ja metsänomistajat tulee ottaa mukaan maankäytön suunnitteluun. Rästiin jääneitä ensiharvennuksia tulee vauhdittaa. Ekologinen kompensaatio tulee kehittää mahdollisuudeksi metsien monimuotoisuuden turvaamiseen.
Kokoomus:
Nuoren metsän raivaamis- ja harvennustoimenpiteet riittävän ajoissa, jolloin metsät saadaan vielä parempaan kasvuun ja parannettua myös hiilinieluja. Päätehakkuuikään tulleiden metsien kaato ennen kuin niissä alkaa lahoaminen ja sen myötä uuden metsän istuttamiseen ja uusien hiilinielujen luomiseen
Kristillisdemokraatit:
Hyvällä metsänhoidolla, kuten huolehtimalla metsän nopeasta uudistumisesta sekä oikea-aikaisesta taimikonhoidosta ja harvennuksista, voidaan turvata kestävä metsätalous sekä metsän hiilen sidonta sen kaikissa eri vaiheissa.
Perussuomalaiset:
Metsänhoidossa tulisi kuunnella omistajien näkemyksiä ja toiveita ja luottaa heidän osaamiseensa. Valtiovalta ei saisi liiaksi ohjata/rajoittaa metsänhoitoa, vaan tarvittaessa antaa vain ohjausta. Eri hakkuutavat on sallittava myös tulevaisuudessa. Suomalainen metsätalous perustuu metsien uudistamisvelvoitteeseen sekä metsien kasvun turvaaviin hakkuumääriin. Turvemaita ei tule sulkea hakkuiden ulkopuolelle.
Vihreät:
Metsätalouden tukijärjestelmää tulee kehittää monipuolisemmaksi ottamalla käyttöön uusia tukia ilmasto- ja ympäristöhyötyjen tuottamiseksi. Tarvitaan uusia keinoja siihen, miten metsänomistajat voivat saada tuloja metsästä muutenkin kuin hakkaamalla, esimerkiksi kasvatusmaksu hakkuiden lykkäämisestä

7. Onko yksityinen omaisuudensuoja riittävä? Miten omaisuudensuojaa pitäisi jatkossa kohdella?
Keskusta:
Yksityistä omaisuuden suojaa tulee vahvistaa. Esimerkiksi mahdollisissa pakkolunastuksissa korvausten tulee vastata lunastettavan maa-alueen arvoa huomioiden sen voimassa oleva käyttötarkoitus ja käyttö elinkeinotoiminnassa.
Kokoomus:
Uhkana on, että maa- ja metsätalouden ammatinharjoittamista rajoitetaan liiaksi erilaisin kielloin ja säädöksin. Näiden kieltojen ja rajoitusten myötä yrittäminen vaikeutuu merkittävästi. Jatkossa em. yrittäjät tulisi nähdä mahdollistajina ja yhdessä löytää rakentavia ratkaisuja Suomen parhaaksi.
Kristillisdemokraatit:
Omaisuudensuojaa tulee vahvistaa. Esimerkiksi Suomen metsistä suurimman osan omistavat yksityiset maanomistajat. Suomen EU-vaikuttaminen on ollut onnetonta ‒ ennallistamisasetuksella metsämme on yritetty sosialisoida eurooppalaisiksi hiilinieluiksi.
Perussuomalaiset:
Omaisuudensuoja on yksi Suomen perustuslain kulmakivistä, jota ei aina kunnioiteta. Lunastukset ovat toisinaan oikeustajun vastaisia ja tuulivoima sekä aurinkovoimainvestoinnit uhkaavat rapauttaa omaisuudensuojaa edelleen. Lunastuslain korvausuudistus tarvitaan kiireesti. EU:n väliintulo säätelemään omaisuuden hoitoa tulisi estää.
Vihreät:
Kaupallisen luontomatkailun ja luonnontuotteiden keräämisen yleistyminen ei saa heikentää maanomistajien oikeuksia. Maanomistajien oikeudet ja reilut kompensaatiot on taattava reilun vihreän muutoksen yhteydessä.

8. Pitäisikö Hämeeseen perustaa lisää luonnonsuojelualueita (mihin ja miten)?
Keskusta:
Maanomistajien aloitteesta voidaan perustaa luonnonsuojelualueita mm. METSO-ohjelman rahoituksella. Piirin mielestä Evon aluetta on kehitettävä esim. metsästys-, tutkimus-, retkeily- ja virkistyskäytössä. Siitä ei pidä tehdä aluetta, jota ei voida hyödyntää luonnonvara-alan elinkeinoissa.
Kokoomus:
Luonnonsuojelualueita on hyvä olla olemassa. Luonnonsuojelualueita tulisi ensisijaisesti pyrkiä perustamaan valtion maille.
Kristillisdemokraatit:
Evon tiedekansallispuisto lisäisi alueen tunnettuutta ja näkyvyyttä. Tiedekansallispuisto edistäisi kestävän matkailuliiketoiminnan kasvua ja mahdollistaisi harvaan asutulle alueelle uusia elinkeinoja ja työpaikkoja. Samalla on tärkeää huomioida metsästyksen mahdollistaminen.
Perussuomalaiset:
Ei pidä. Suojelun on oltava ensisijaisesti vapaaehtoista. Maanomistajien omaisuuden suoja tulee turvata asianmukaisella korvauksella menetetystä tuotosta tai maa-alueita vaihtamalla.           
Vihreät:
Evolle tulee perustaa lähes 5000 hehtaarin tiedekansallispuisto suojelemaan alueen luontoa ja kulttuuriperintöä sekä edistämään luonnon virkistyskäyttöä, tutkimusta ja opetusta. Lisäksi vihreät haluaa uusia luonnonsuojelualueita Hämeen joka kuntaan.

9. Mielipiteenne suunnitteilla oleviin Suomi- ja Itäratoihin?
Keskusta:
Raideliikenteeseen käytettävissä olevat varat tulee kohdentaa nykyisen rataverkoston peruskorjaukseen, kunnostukseen ja ylläpitoon. Metsärataa ei tule toteuttaa. Pääradan liikennöinnin sujuvoittaminen parantaa Hämeen elinvoimaa. Puolue ei kannata uusia miljardien suurhankkeita raideliikenteessä.
Kokoomus:
Sekä Itärata että Suomirata (eli ns. Metsärata) on monissa selvityksissä todettu taloudellisesti kannattamattomaksi investoinneiksi. Näiden hankkeiden sijasta pitää kehittää päärataa nykyisessä Hki-Rmäki-Hlinna-Tre -raidekäytävässä ja itään meneviä yhteyksiä Lahden rataa hyödyntäen.
Kristillisdemokraatit:
Maamme ylivoimaisesti tärkein ratayhteys, Suomen päärata, kulkee Kanta-Hämeen maakunnan läpi. Metsäradasta ja muista suurnopeushankkeista pitää luopua hyvässä järjestyksessä ja vauhdittaa tasapainoista aluekehitystä tukevaa junaliikenteen kapasiteetin kasvattamista nykyverkolla.
Perussuomalaiset:
Uudet ja kalliit, sekä osittain turhatkin ratahankkeet pitää jäädyttää. Meidän pitää kehittää ja parantaa nykyisiä ratayhteyksiä.
Vihreät:
Hämeen Vihreät vastustaa Suomirataa, sillä sen kustannukset ovat hyvin suuria hyötyihin nähden, ja lisäksi se aiheuttaisi suurta haittaa luonnolle ja maanomistajille. Itärataan Hämeen vihreillä ei ole virallista kantaa, mutta asiaa ei ole koettu tarpeelliseksi.