Kulunut vuosi on nostanut esiin monia viljelijöitä, metsänomistajia ja maaseudun elinkeinoja koskettavia kysymyksiä, jotka vaativat yhteistä pohdintaa ja aktiivista vaikuttamista.

Viime aikoina julkista keskustelua on hallinnut erityisesti kysymys seuraavan ohjelmakauden alustavista linjauksista tulevaisuuden aktiivitilan ja viljelijän määritelmästä. Miten nämä määritelmät tulevat turvaamaan kaikkien tulevaisuuden maatilojen elinvoimaisuuden? Se jää nähtäväksi. Tahtotila vaikuttaa hyvältä mutta väheneekö tilojen lukumäärä liian kovaa vauhtia.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah linjasi aiemmin MT Live -lähetyksessä, että: "aktiivitila on tila, jolla tuotetaan ruokaa” Lainaus. Tämä on keskeinen linjaus tulevaisuuden ruuantuotannon ja ruokaturvan varmistamiseksi Suomessa, mutta tukipolitiikan ja resurssien kohdentaminen on tärkeä osa tulevaisuuden suunnittelua. 

Lähitulevaisuudessa ruokaa tuottavien tilojen määrä tulee vääjäämättömästi laskemaan, mikä tekee tukipolitiikan tarkastelusta ja toimivien, oikeudenmukaisten ratkaisujen löytämisestä äärimmäisen tärkeää. Tukipolitiikan edellytetään edelleen tukevan myös ympäristö- ja ilmastotoimia, mutta samalla meidän on varmistettava, että maatilat säilyvät elinkelpoisina ja tuottavina.  Myös tilojen kustannusten kilpailukyvystä on pidettävä huolta. Myöskin tarpeettoman tiukkaa sääntelyä pitää keventää. Byrokratia ei saa enää tästä kasvaa. Esimerkiksi luontoarvokaupan ja hiilikredittien kehittäminen voi tarjota uusia mahdollisuuksia, mutta tämä ei saa olla pois ruuantuotannon edellytysten tukemisesta.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan uudet kasvispainotteiset ruokasuositukset ovat nostattaneet valtaisan keskustelumyrskyn. Uskon kuitenkin, että kuluttajat jatkavat kuluttamista entisten ruokatottumusten mukaan. Enkä usko lyhyellä aikavälillä  mihinkään dramaattiseen muutokseen ruokamarkkinoilla. Uudet ruokasuositukset on nähtävästi valjastettu myös ilmasto- ja ympäristötoimien vauhdittamiseen, terveydellisten väittämien lisäksi.

Viljojen toksiinitasot ovat puhuttaneet viljelijöitä tänä syksynä erityisen paljon. Kuivan satokauden vuoksi viljoja kuivattiin ennätyksellisen vähän ja vaikka sadon laatu näytti silmämääräisesti hyvältä, DON-toksiiniarvot ovat aiheuttaneet suuria yllättäviä ongelmia. Tämä on johtanut siihen, että viljakuormia on hylätty ja ohjattu polttolaitoksiin tai palautettu tiloille, mikä on tuottajille valtava taloudellinen menetys. Pahimmassa tapauksessa viljaerälle ei ollut löytynyt vastaanottajaa.

Näytteiden ottamisen standardointi ja mahdollisuus vertailunäytteisiin on ratkaistava nopeasti. Lisäksi kauran DON-toksiiniarvot tulisi määrittää kuoritusta kaurasta, sillä tämä vastaisi paremmin jalostavan teollisuuden tarpeita ja hyödyttäisi sekä tuottajia että loppukäyttäjiä. Näiden ongelmien ratkaiseminen on ensisijaisen tärkeää, jotta viljojen markkinointi helpottuisi ja tuottajat saisivat työstään oikeudenmukaisen korvauksen.

Alueellamme käynnissä olevat aurinkovoima- ja sähkövarastohankkeet tarjoavat mahdollisuuksia maatiloille uusien tulovirtojen luomiseen. Useita hankkeita on suunnitteilla alueellamme, mutta niiden luvitusprosessit ovat vielä käynnistymässä tai keskeneräisiä. On tärkeää, että ainakin osa hankkeista toteutuu ja että niiden tiloille tarjoamat taloudelliset mahdollisuudet hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla.

Rakennuslain uudistus on käynnistänyt kunnissa rakennusjärjestysten päivittämisen. Kehotan paikallisyhdistyksiä seuraamaan oman kuntansa rakennusjärjestyksen uudistamista ja ottamaan kantaa, jotta säädökset pysyvät joustavina ja järkevinä. Tiukat ja kohtuuttomat velvoitteet voivat vaikeuttaa tuotantoa ja aiheuttaa ylimääräistä byrokratiaa, mikä ei ole kenenkään etu.

Varautuminen ja sen myötä ruokaturva on noussut tärkeäksi teemaksi Ukrainan sodan jatkuessa. Suomalaisen ruoantuotannon ylläpitäminen kriisiaikana on keskeistä paitsi kuluttajien näkökulmasta myös kansallisen turvallisuuden kannalta. Meidän on varmistettava että ruoantuotantoa arvostetaan ja siihen varaudutaan riittävin tukipoliittisin keinoin, jotta huoltovarmuus säilyy kaikissa tilanteissa.

Lopuksi haluan nostaa esiin kesällä käynnistyneen MegaBoosti-hankkeen, jota MTK Häme hallinnoi. Hankkeen tavoitteena on sujuvoittaa omistajanvaihdoksia ja luoda turvallinen polku luopujille ja jatkajille. Omistajanvaihdosten määrä on ollut pitkään matalalla tasolla, ja tämän hankkeen avulla haluamme innostaa uusia yrittäjiä alalle ja tarjota konkreettista tukea sukupolvenvaihdoksiin.

Suosittelen lämpimästi seuraamaan MegaBoosti-hankkeen tiedotuskanavia, somea ja podcasteja sekä osallistumaan sen tilaisuuksiin ja jakamaan tietoa hankkeesta yhdistyksissänne. Näin mahdollisimman moni voi hyötyä hankkeen tarjoamista resursseista ja samalla varmistaa omistajanvaihdosten onnistumisen.

Lassi-Antti Haarala
puheenjohtaja, MTK Häme