Päijät-Hämeen jätelautakunta on pyytänyt asianosaisia esittämään lausuntonsa, miten sako- ja umpikaivolietteen kuljetus tulisi järjestää. Nykyisin alueella toimii kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus.

MTK Hämeen lausunto:

MTK Häme katsoo, että nykyinen järjestelmä on toiminut tarkoituksenmukaisesti ja täyttää jätelain ehdot. Asukkaat ovat voineet itse valita haluamansa kuljetusyrittäjän. Alueella on ollut tarjolla riittävästi paikallisia yrittäjiä ja heillä on yleensä myös hyvä paikallistuntemus, mikä joustavoittaa järjestelmää. Myös hintataso on ollut kohtuullinen. Mikäli siirrytään laajempien alueiden kilpailutukseen, tämä merkitsee paikallistuntemuksen heikkenemistä, kun paikalliset kuljetusyritykset putoavat tästä järjestelmästä pois ja tämä johtaa aikaa myöten myös hintojen nousuun. Keskitetty järjestelmä merkitsee siten myös paikallisen yritystoiminnan edellytysten heikkenemistä ja alueelta kerättävien maksujen suuntautumista alueen ulkopuolelle, kun kilpailuissa mukana olevat yritykset ovat todennäköisesti suuria yrityksiä, joiden kotipaikat ovat alueen ulkopuolella.

Siirtyminen keskitettyyn järjestelmään merkitsee sitä, että tyhjennyksille tullee vähimmäismäärä eli vähintään kerran vuodessa. Nykyisin asiakas tilaa tyhjennyksen, kun säiliö on täyttymässä. Keskitetty järjestelmä tulee lisäämään ympäristökuormaa, kun säiliöitä tyhjennetään niiden ollessa vajaita. Tämä ei ole ympäristön etu. MTK Häme katsoo, että jätelautakunnan tulee arvioida järjestelmän kokonaisvaikutusta ympäristön kannalta ja tässä tarkastelussa nykyinen asiakaslähtöinen järjestelmä on parempi kuin kaavamainen keskitetty järjestelmä.

Selvityksessä nähdään kovin ongelmalliseksi se, että lietettä voi mennä jonkin muun kuin sijaintipaikkakunnan jätteenkäsittelylaitokselle. Mikäli asunto sijaitsee lähempänä naapurikunnan kuin oman kunnan laitosta, on se ympäristön kannalta parempi viedä lähimpään käsittelypaikkaan kuin ajattaa kuormaa kauemmaksi. Kuntien ja käsittelylaitosten on luotava toimivat järjestelmät, jotka mahdollistavat tällaiset menettelyt.

Selvityksessä esitetään, että keskitetty järjestelmä olisi parempi väärinkäytösten osalta. Selvitys takertuu tässä hyvin vanhoihin yksittäistapauksiin. Itse järjestetty keräily on tässä suhteessa nykyisin kyllä hyvin luotettava ja yrittäjät ovat hyvin asiansa osaavia, joten yksittäisiin tapauksiin vetoamista ei voida pitää perusteena muuttaa nykyistä toimivaa järjestelmää.

Selvityksessä myös todetaan, että jopa lähes kolmannes lietteestä kulkeutuu muualle kuin vastaanottopaikkoihin tai lietteitä ei ole tyhjennetty määräysten mukaisesti. Tämä luku on kyllä selvästi yliarvioitu eikä vastaa likimainkaan todellisuutta. Nähtävästi arviointiperusteet ovat tässä virheelliset.  Voisiko olla niin, että maatilojen omatoimisesti käsitellyt kalkkistabiloidut, lannoitukseen menneet lietteet olisi laskettu tähän virheellisesti mukaan? Niiden määrä on kuitenkin sen verran vähäinen tuohon kokonaismäärään verrattuna, ettei sekään millään selitä noin suurta arviota.

Yhteenvetona MTK Häme toteaa, että siirtyminen säännöllisesti tapahtuvaan, keskitettyyn lietteiden kuljetukseen tulee lisäämään ympäristön kokonaiskuormitusta, heikentämään yritysten toimintaedellytyksiä ja johtaa kokonaiskustannusten selvään kasvuun.

Jukka-Pekka Kataja
Toiminnanjohtaja
MTK Häme