Lausunto

MTK Hämeen lausunto: Suomen kansallinen vedyn siirtoverkko, Etelä-Suomi ympäristövaikutusten arviointiohjelma

15.04.2026

Yleistä

Kyseessä on erittäin mittava hanke, jonka valmistuminen kestää vuosia ja vaikutusaika usean sukupolven ajan. Aivan konkreettisimmat vaikutukset kohdistuvat putkireitin maanomistajiin. Hankkeen yhteiskunnallinen merkitys on suuri, mikäli energiamurros toteutuu odotetulla tavalla, ja vedystä tulee sen keskeinen osa. Maanomistajien edunvalvojana keskeinen viestimme on, ettei saa syntyä tilannetta, jossa hyödyt ovat yhteisiä, mutta haitat koituisivat vain maanomistajille. On noudatettava täyden korvauksen periaatetta. Kiitämme Gasgridiä edustaneita henkilöitä hyvästä yhteydenpidosta ja saamistamme täsmällisistä vastauksista tähän saakka.

Vetyputken reitin pääperiaatteet

Silloin kun reitissä on vaihtoehtoja, tulisi aina valita ruuantuotantoa vähiten haittaava reitti. Etenkin maatilan talouskeskuksen läheisyydessä kulkeva putki aiheuttaa väistämättä merkittäviäkin rajoituksia tilan arjelle ja kehittämiselle. Pahimmillaan se voi estää tai rajoittaa tavanomaista konekaluston käyttöä ja kuormien siirtämistä. Uudisrakentaminen pihapiiriin voi vaikeutua kohtuuttomasti tai estyä. Yhteiskunnassa on vahva tahto kotimaisen ruuantuotannon turvaamiseen. Maatilat ovat sen avaintekijä. Vielä enemmän kuin vetyä tarvitaan ruokaa – huoltovarmuutta kaikissa oloissa.

Syvällekään upotettu putki ei ehkä ole tarpeeksi syvällä

Pellolla kulkeva putkilinja rajoittaisi esimerkiksi sokerijuurikkaan, porkkanan tai kaalin sadonkorjuun kuormanajoa, mikäli putkea ei asenneta selvästi tavanomaista syvemmälle. Vaikka peltolohkolla ei rakentamisvuosina viljeltäisi näitä kasveja, niin tulevina vuosina niitä ehkä viljellään. Jos putki on välttämätöntä tuoda peltoalueelle, niin eteläisen Suomen viljelykasvien moninaisuuden vuoksi asennussyvyyden tulisi olla selvästi enemmän kuin tavanomainen 1,2 metriä koko Etelä-Suomen pelloilla. Metsäalueilla voi olla mahdotonta ennakoida tulevien puunajojen reittejä. Putkilinjan ylittäminen raskaan puukuorman kanssa ei ole mahdollista mistä tahansa kohdasta, koska asennussyvyydeksi metsämaalla on ajateltu vain 1,0 metriä. Siksi linja tulisi sijoittaa esimerkiksi tien varteen, tai mikäli tämä ei ole mahdollista, niin mahdolliset ajoreitit tulee ennakoida maanomistajan kanssa perusteellisesti, ja useissa tapauksissa asentaa putki merkittävästi syvemmälle.

Salaojitusta ei voi paikata

Mikäli vetyputki on välttämätöntä asentaa peltomaalle, niin se yleensä siitä seuraa salaojituksen uusimisen tarve. Käytännössä salaojasuunnitelmakin on tehtävä uudestaan, eli on suunniteltava pellon vedenhallinta sen tosiasian pohjalta, että pellossa on näkymätön muuri estämässä vapaata veden johtamista salaojissa. Putkirakentamisen yhteydessä osa salaojaverkon imuojista voi jäädä orvoiksi tai kokoojaoja katketa. Näitä tilanteita ei voi korjata yksinkertaisesti, vaan salaojitus on suunniteltava, ja usein myös rakennettava, alusta asti uudestaan. Salaojitus on aina etukäteen selvitettävä maanomistajan ja salaojituksen asiantuntijan kanssa, suunniteltava muutos- ja korjaustarpeet ja rakennettava salaojitus maanomistajan hyväksymällä tavalla. Kustannuksista vastaa putken rakentaja.

Täyden korvauksen periaate

Rakentamisaikana maanomistajalle aiheutuu sadonmenetyksiä peltoviljelyssä, puustovaurioita vähintään juuriston kautta ja kulkemisen rajoitteita. Peltomaalla maakerrokset sekoittuvat väistämättä ja tiivistyminen on pitkäaikaista, jopa pysyvää syvätiivistymistä. Näistä syntyvä taloudellinen haitta tulee korvata kokonaisuudessaan. Yhteiskunta hakee vetyputkihankkeella merkittäviä ja pitkäaikaisia hyötyjä. Putkesta saisivat hyötyä monet sukupolvet. Kääntäen myös sen haitallinen vaikutus osuu moniin sukupolviin - heihin, joiden maan kautta putkireitti kulkee. Tasavertaisuus ja 
oikeudenmukaisuus edellyttävät, ettei haittakorvaus rajoitu pelkästään rakentamiseen. Eihän putken hyötykään tule sen rakentamisesta, vaan 
olemassaolosta ja käytöstä. Putken pitkäaikaisesta haitasta ja siitä koituvasta ansionmenetyksestä tulee saada pitkäaikainen korvaus – siinäkin tapauksessa, ettei kaikkia haittoja pystytä rakentamisvaiheessa vielä ennakoimaan.

MTK Häme