Lausunto

Päijät-Hämeen maakuntaohjelman 2026-2029 luonnos

14.10.2025

Asia: Päijät-Hämeen maakuntaohjelman 2026-2029 luonnos

MTK Häme on tutustunut maakuntaohjelman 9.9.2025 päivättyyn luonnokseen ja sen liitteenä olleeseen vaikutusten arviointiin. Maanomistajien ja maa- ja metsätalouden edunvalvojana annamme näistä lausunnon, jonka pyydämme huomioimaan jatkovalmistelussa. Lausunnon otsikointi on maakuntaohjelmaluonnoksen otsikoiden mukainen.

1. Päijänteen verran parempi – Strategiasta toimenpiteiksi

Tämä kelvon sloganinkin sisältävä johdanto-osa osoittaa, että maakuntaohjelman laatijat ovat hyödyntäneet laajaa aineistoa ja yhteistyöverkostoa. Työn perspektiivi on laaja; toisaalta sen on johdettava myös käytännönläheisiin tuloksiin, osin lyhyehkölläkin aikajänteellä. Kiitämme erityisesti elintarvikesektorin merkityksen tunnistamista ja kokonaisturvallisuuden nostamista kärkiteemojen joukkoon. Sen sijaan maakunnassa merkittävä saha- ja puutuoteteollisuus ei ohjelmassa näy.

2. Päijät-Hämeen nykytila ja suunta

Tekstissä esitetään huolestunut toteamus maaseudun väestön vähenemisestä, mikä onkin aivan totta. Seurauksina mainitaan kielteiset vaikutukset verotuloihin, työvoiman saatavuuteen ja palveluiden ylläpitoon. Näiden ohella on syytä nostaa esiin vaikutukset maatilayrityksiin, sillä maatilat eivät voi muuttaa kaupunkiin, vaikka siellä olisi työvoimaa ja palveluita saatavilla. Maatilayritykset työllistävät ja käyttävät palveluita, eivätkä pärjää ilman niitä. Hyvä tiestö, tietoliikenneyhteydet ja palvelut ovat maaseudulla asumisen ja yrittämisen perusedellytys. Maatilat pitävät maaseudun maisemaltaan ja olemukseltaan sellaisena kuin koko maakunnan asukkaat sen tuntevat ja haluavat olevan. Ympäri maakuntaa hajautettu asuminen ja yritystoiminta, etenkin maatilayritykset, ovat omiaan parantamaan kriisinkestävyyttä, joka on eräs ohjelman keskeinen tavoite.

Edellä sanottu tulisi nostaa esiin myös vaikutusten arvioinnin kohdassa 3, jossa ”tiivis ja eheä yhdyskuntarakenne” on esitetty liian yksipuolisesti. Maakunta tarvitsee kipeästi sekä asumista että yrittämistä myös tiiviiden yhdyskuntarakenteiden ulkopuolella.

4. Päijät-Hämeen maakuntaohjelman 2026-2029 tavoitteet ja toimet

Maakuntaohjelman toimille esitetään perusteena viisi ilmiötä. Tämä on hyvä lähestymistapa, joka on auttanut tekemään ohjelmasta yhtenäisen kokonaisuuden.

4.1.3 Älykäs erikoistuminen

Päijät-Hämeen älykkään erikoistumisen kärjiksi on nostettu sportti, ruoka ja juoma sekä älykäs valmistus. Pidämme hyvänä, että ruoka ja juoma, eli elintarvikesektori, on tunnistettu maakunnalle tärkeäksi toimialaksi. Maatilayritysten toiminnasta mainitaan alkutuotannon uudet innovaatiot. Uudet innovaatiot ovat tärkeitä, kuitenkin aivan perustason ruuantuotanto maatiloilla on yhtä tärkeää kuin kaikki muukin tämän otsikon alla lueteltu ruokajärjestelmän toiminta. Oleellista on, että maakunta on ruokasektorilla erityisen vahva, ja että sitä tuetaan maakuntaohjelman mahdollistamilla toimilla.

4.2.1 Vihreän siirtymän ja kiertotalouden edelläkävijä

Kehitettäväksi suunnitellaan kuntien välinen kierrätysraaka-aineiden pörssi. Ennen tällaista kehitysinvestointia tulisi selvittää jo olemassa olevan Kiertoasuomesta.fi-verkkopalvelun käyttämisen mahdollisuus.

Toimenpiteenä on listattu myös hiilineutraali ja resurssiviisas rakentaminen. Tämä olisi hyvä viedä konkreettisempaan suuntaan täsmentämällä, että puurakentaminen kotimaisesta puusta täyttää tarpeen kenties parhaiten. Päijät-Hämeessä on kaikki valmiudet kehittyä puurakentamisen mallimaakunnaksi raaka-aineen tuotannosta lähtien, unohtamatta alan koulutusta ja tutkimusta.

4.2.2 Puhdas luonto mahdollistaa kestävän tuotannon

Luonnon ja vesien hyvä tila mainitaan Päijät-Hämeen vahvana vetovoimatekijänä ja samalla kestävän elinkeinotoiminnan sekä alkutuotannon perustana. Asiaa ei voi liikaa korostaa. Yksityisen maanomistuksen ja elinkeinonharjoittajien rooli on merkittävä sekä ilmastoneutraalius- että luontopositiivisuustavoitteiden osalta.

Toimenpiteinä esitetään muun muassa suojelualueiden laajentaminen, niiden kytkeminen toisiinsa, viherverkostot ja ekologiset yhteydet. Sama nousee esiin myös kohdassa 9, jossa selvitetään maakuntaohjelman yhteyttä maakuntakaavan toimenpiteisiin.

Suuri osa yksityismaista verkostojen alueella on metsätalousmaata, siis metsäisiä alueita, joiden pääkäyttömuoto on metsätalous. Metsien elinkeinonanäkökulma tulee näkyä myös maakuntaohjelmassa. Erityisesti maalaiskuntien elinvoimaisuudelle metsätalouden merkitys on suuri niin kantorahatulojen (130 milj. € vuonna 2023) kuin työllistävyyden osalta. Maakuntaohjelman teksti ei ole toimintaa rajoittava, mutta miten varmistetaan, ettei se sellaiseksi käytännössä muodostu? Onko maanomistajien jatkossakin mahdollista käyttää alueita metsätalouskäytössä tavoitteidensa mukaisesti? Eri tavoitteiden yhteensovittaminen vaatii jatkuvaa vuoropuhelua.

4.3.3 Sujuvin ja yhteisöllisin arki Suomessa

Arjen sujuvuuden osatekijöinä mainitaan muun muassa kattavat laajakaistayhteydet ja teiden kunto. Tässä on osuttu aivan oikeaan: nämä seikat ovat jopa perustavanlaatuisia tarpeita, arjen edellytyksiä sekä asukkaille että yrityksille. Tieverkoston peruskunnostus- ja ylläpitotarpeita tulisi ohjelmassa painottaa vieläkin enemmän.

12. Ohjelman vaikutusten arviointi

Seuraava epäselvä tekstikohta olisi syytä kirjoittaa uudestaan, sillä nyt sen sisältö ja merkitys ei lukijalle oikein aukea: ”Luonnonympäristön ja maaseudun kannalta tärkeää on varmistaa, ettei väestön väheneminen johda ylikulutuksen tai viherpesun hyväksymiseen ratkaisuna.”

Toivoisimme myös selvempää ilmaisua toiseksi viimeiseen kappaleeseen, jossa puhutaan maankäytön hillitsemisestä. Mitä se tarkoittaa? Sama ilmaisu esiintyy myös maakuntaohjelmaluonnoksen liitteenä olevan vaikutusten arvioinnin kohdassa 4 (maakuntaohjelman ympäristövaikutukset).

- - - - -

MTK Häme