Sisältöjulkaisija

null Maatilat sitovat hiiltä

Blogi - Energia

Maatilat sitovat hiiltä

21.11.2019

Ilmastokeskustelussa ovat menneet pienet ja suuret asiat täysin sekaisin.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu johtuu pääosin fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja niiden käyttö on maailmassa jatkanut kasvuaan. Ilmastonmuutoksen torjunnassa ensiarvoisen tärkeää on saada nopeasti vähennettyä fossiilisten polttoaineiden käyttöä niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Vaikka suurin ongelma on siis fossiilisten polttoaineiden käytössä, on Suomessa ilmastonmuutoksen hallitsevin keskustelunaihe ollut jostain syystä maa- ja metsätalous! Suomalainen ilmastokeskustelu onkin kansainvälisesti katsoen hyvin erikoista. Muualla maailmassa, kun keskustellaan maatalouden osuudesta ilmastonmuutokseen, tarkoitetaan yleensä metsien polttoa ja sademetsien raivausta soijantuotantoon.

Kaikki elollinen maapallolla perustuu yhteyttämiseen, missä keskeiset ainesosat ovat hiilidioksidi ja vesi. Kasvit kasvaessaan sitovat ilmakehän hiiltä ja tämä ihmiskuntaa ylläpitävä tuotantokoneisto on maatiloilla. Maatilalla siis sidotaan hiiltä tuotteiksi, joita käyttäessään kuluttajat sitten päästävät hiilen hiilidioksidina uudelleen ilmakehään.

Tätä maatilojen tehokasta hiilensidontaa voidaan havainnollistaa seuraavalla esimerkkilaskelmalla, joka on tehty hämäläiselle maitotilalle[1]. Tilalla on 65 lehmää, 67 hehtaaria peltoa ja 96 hehtaaria metsää. Tällaisella tilalla hiiltä sitoutuu satoon 1123 hiilidioksiditonnia, peltoon 119 tonnia, päästöjä tulee pellosta 222 tonnia ja navetasta (eläimistä) 282 tonnia. Maatalouden osalta nettosidonta on siis + 619 tonnia. Tilan metsien sitoma hiilimäärä on 715 tonnia vuodessa. Nämä yhteen laskien nousee maatilan hiilensidonta 1334 hiilidioksiditonniin. Kun Suomessa keskimääräisen asukkaan päästöt ovat noin 10 tonnia vuodessa, sitoo tämä yksi hämäläinen maatila siis 133 henkilön vuotuiset päästöt!  

Maatalous, ruoka eivätkä metsät ole siis millään tavalla ongelma, vaan ne ovat Suomessa vahvuus taisteltaessa ilmaston lämpenemistä vastaan. On tärkeää, että maatiloilla tapahtuu mahdollisimman suuri hiilensidonta ja että kulutus ohjautuu fossiilituotannosta biopohjaiseen tuotantoon. Maatilat ovat tämän biotalouden perusta.

Jukka-Pekka Kataja

 

[1] Lähde: Ilmastoviisas maatilayritys. Proagria Keskusten liitto 2019. Kirjan esimerkkiä on muokattu siten, että maatilalla on turvemaata 10 % peltoalasta.

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Kataja, puh. 040 557 3681, jukka-pekka.kataja[ ät ]mtk.fi