Parvelta tärähtää: Maatalouslomitus parantaa työuria ja edistää sukupolvenvaihdoksia - MTK Häme
Blogi – Maaseudun edunvalvonta
Parvelta tärähtää: Maatalouslomitus parantaa työuria ja edistää sukupolvenvaihdoksia
18.12.2025
Maatalousyrittäjyys on työtä, joka ei katso kellonaikaa, ei tunne viikonloppuja eikä arkipyhiä. Erityisesti tuotantoeläimiä hoitavilla yrittäjillä on suuri vastuu. Vastuuta on eläinten hyvinvoinnista, tilan toiminnasta ja koko ruokaketjun alkupäästä. Siinä työssä ei ole varaa uupua. Siksi maatalouslomitus on elintärkeä osa maatalousyrittäjän arkea.
Lomitus ei ole yritystuki. Se on osa sosiaalipolitiikkaa, jonka tarkoituksena on turvata maatalousyrittäjän työkyky ja mahdollistaa pidempi, terveempi työura. Yhteiskunnan intressi on selvä: kun yrittäjä jaksaa, eläimet voivat hyvin, tuotanto pysyy vakaana ja ruokaa riittää kaikille. Lomitus luo yhteiskunnalle kokonaisturvallisuutta.
Lomituksen avulla yrittäjä saa mahdollisuuden lepoon, palautumiseen ja arjen hengähdystaukoon. Se voi olla hetki perheen kanssa, aikaa hoitaa terveyttä tai mahdollisuus kouluttautua. Nämä hetket eivät ole ylellisyyttä. Ne ovat välttämättömiä, jotta työkyky säilyy ja työura ei katkea ennenaikaisesti. Kun lomitus toimii, yrittäjä voi tehdä työnsä paremmin ja välttää työperäisiä sairauksia ja tapaturmiakin. Tämä ei ole vain yrittäjän etu - se on koko yhteiskunnan etu.
Lomitus vaikuttaa myös siihen, miten maatalousyrittäjyys näyttäytyy seuraavalle sukupolvelle. Jos lapset näkevät vanhempien olevan jatkuvasti töissä, väsyneitä ja sidottuja tilaan ilman lomia tai vapaa-aikaa, ei maatalousyrittäjyys houkuttele heitä. Lomituksen avulla voidaan näyttää, että maatalousyrittäjyys voi olla myös inhimillistä, tasapainoista ja kestävää. Se voi olla ammatti, jossa on tilaa elämälle, ei vain työlle.
Sukupolvenvaihdokset ovat kriittisiä maatalouden jatkuvuuden kannalta. Ne ovat ehkä kriittisempiä kuin millään muulla toimialalla. Niitä ei tule, jos nuoret eivät näe tulevaisuutta maataloudessa. Lomitus voi olla osa ratkaisua: kun vanhemmat jaksavat paremmin, he voivat innostaa nuoria jatkamaan tilan toimintaa. Kun tilalla on toimiva lomitusjärjestelmä, nuori näkee, että yrittäjyys ei tarkoita elinikäistä uupumusta, vaan myös mahdollisuutta tasapainoiseen elämään.
Yrittäjä toivoo, että lomitusjärjestelmä on joustava ja vastaa todellisiin tarpeisiin. Lomittajat eivät ole vain sijaisia. He ja lomitushallinto ovat osa maatalouden tukiverkostoa, joka mahdollistaa yrittäjän työssä jaksamisen ja tilan jatkuvuuden.
Vaikka lomitus onkin sosiaalipolitiikkaa, niin yrittäjän hyvinvoinnin ohella edistetään koko ruokajärjestelmää, huoltovarmuutta ja maaseudun elinvoimaa.
Teksti pohjautuu Kari Aikion pitämään puheeseen ministeri Sanni Grahn-Laasosen vierailulla Etelä-Suomen lomituspalveluissa 31.10.2025
Kari Aikio
Aluepäällikkö
Maankäyttö- ja ympäristöpolitiikka, energia- ja infra-asiat, hyvinvointipalvelut
040 570 7270