Takaisin Luottamuksella Hämeestä ja pellonlaidalta 5/2023: Kalsareista ruokaa pienelöille

Blogi – Maaseudun edunvalvonta

Luottamuksella Hämeestä ja pellonlaidalta 5/2023: Kalsareista ruokaa pienelöille

11.10.2023

Hautasimme MTK Hämeen tilaisuudessa toukokuun lopussa neljän Hämeen kansanedustajan kanssa puuvillaiset alushousut maahan. Tällä kalsarihaasteella pyritään hyvin kotikutoisella menetelmällä havainnoimaan maan mikrobitoimintaa. Maan pieneliöstö syö puuvillaiset kalsarit kasvukauden aikana hyvinkin riekaleiseksi, jos maa on pieneliöille otollista ja maan mikrobitoiminta aktiivista.

Peltoon kaivettiin noin 20cm syvä kuoppa, johon kalsarit laskettiin. Omien kokemuksieni mukaan eroa kalsareiden syöntiin tulee jo siinä, onko ne taiteltu useamman kerran vai laskostettu vain kuoppaan levällään. Tässäkin tapauksessa oli havaittavissa selviä eroja löyhästi maahan laskettujen hyväksi, kun verrataan niitä kalsareita jotka oli taiteltu. Eli aivan kliinistä yhteenvetoa ei pystytä tekemään. Tosin ei ole tarpeenkaan, eroja kyllä löytyy peltojen ja kasvien välillä silti.

Kaivoimme yhteensä neljä kuoppaa johon kalsarit haudattiin, kaksi kuoppaa syysvehnään ja kaksi kevätohraan. Molemmat pellot ovat hyvää maatalousmaata, mutta odotin silti että syysvehnäpellosta löytyisivät reikäisimmät kalsarit, kuten löytyikin. Syysvehnän pitkä kasvuaika kasvattaa myös paljon juuristoa maan alle. Ja maan alla pieneliöt tekevät työtään pellon hyväksi, joten tällöin pitkä kasvuaika edesauttaa pieneliöstön toimintaa. Käytännön tasolla syysviljojen hyödyn maan kasvukunnolle on huomannut jo aiemmin mutta tämä kalsareiden hautaaminen todistaa sitä vielä lisää.

Voin lämpimästi suositella kaikille viljelijöille puuvillakalsareiden hautaamista omille pelloilleen. Koetta kannattaa suorittaa useampana vuonna peräkkäin ja eri viljelykasveille, jolloin erot peltojen välillä varmasti näyttäytyvät. Tämä myös luo uskoa kun kaivaa syksyllä puinnin jälkeen kalsarit jossa on vain kumilenkit jäljellä, että pelto on hyvässä kunnossa ja tuottaa satoa jatkossakin. Jos taas pellosta nousee ehjät kalsarit on hyvä pohtia, millä saisi lisättyä maan mikrobitoimintaa.

Tuomas Nummela
Maanviljelijä, Kärkölä
MTK Kärkölä, johtokunnan jäsen