Lausunto

Lausunto kansallisesta ruokastrategialuonnoksesta 2040: Onnellisen ruuan maa

24.10.2025

MTK Häme kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa seuraavaa:

Pidämme ruokastrategialuonnosta selkeänä ja hyvin jäsenneltynä kokonaisuutena. Strategiset päämäärät on esitetty yksiselitteisesti ja ne ovat helposti ymmärrettäviä sekä mieleenpainuvia. Ilahduttavaa oli, että Hämeeseen vuonna 2021 laaditussa alueellisessa ruokastrategiassa yhdistyvät samat keskeiset strategiset päämäärät: Kestävä, kannattava, kehittyvä ja kansainvälistyvä ruokasektori. Kansallisen ruokastrategian toimeenpanossa vahvoilla ruokamaakunnilla on oma merkittävä roolinsa ja siksi tiivis kytkentä mm. maakuntaohjelmiin on hyvä olla olemassa.

Strategian onnistunut toteuttaminen edellyttää pitkäjänteisyyttä ja yli hallituskausien ulottuvaa sitoutumista. Ruokajärjestelmän kehittäminen on laaja ja monitasoinen tehtävä, joka vaatii pysyvyyttä, johdonmukaisuutta ja yhteistyötä yli hallinnonalojen, elinkeinoelämän ja eri sektorirajojen. Erityisen tärkeänä pidämme sitä, että strategiaan sisällytetään myöhemmin myös vaikuttavuusmittarit sekä suunnitelma toteutuksen seurannasta.

Yhteenvetona toteamme, että strategialuonnos muodostaa vahvan ja selkeän perustan kansallisen ruokapolitiikan pitkäjänteiselle kehittämiselle. Sen toimeenpano tulee kytkeä tiiviisti muihin keskeisiin ohjelmiin ja rahoitusmekanismeihin sekä huolehtia siitä, että sen toteuttamiseen sitoudutaan poliittisesti yli hallituskausien ja ja asetetuille tavoitteille asetetaan seurattavat mittarit.

Lausunnon yksityiskohtainen kommentointi alla noudattaa lausunnon otsikointia.

3.1 Strateginen päämäärää: Kannattavuus ja reiluus

Tämä strateginen päämäärä on vision saavuttamisen kannalta aivan keskeinen. Sillä varmistetaan pitkällä tähtäimellä ruokajärjestelmän kyky huolehtia, että ala pysyy houkuttelevana, alkutuotantoon saadaan jatkajia, yritykset kykenevät investoimaan ja tuottamaan arvonlisää.

3.1.2

Ruokavienti ja kansainvälinen kilpailukyky kasvaa
Ruokaviennin arvon kasvattaminen ja moninkertaistaminen nykytasoon verrattuna on kunnianhimoinen tavoite varsinkin, kun elintarvikealan yrityksistä yli 90 % on pieniä tai keskisuuria. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan paljon yrityslähtöistä kehittämistä, yritysten välistä yhteistyötä ja vientipalveluihin panostamista. Yritykset tarvitsevat vienti- ja markkinointiosaamisen parantamisen rinnalle myös vahvaa Suomi-ruuan brändäystä ja Suomen maakuvan kirkastamista. Työssä tarvitaan raja-aitojen kaatamista ja etenkin ruuan ja matkailun yhteiskehittämistä.

Ruoka-ala on houkutteleva ja reilu
Alan arvostus on kiinni yrityksistä, jotka kannattavat.  Tavoite olla investointimyönteisin kestävän ruoka-alan toimintaympäristö EU:ssa on kova ja haastava. Huolehditaanko tavoitteen toteutumisesta tasavertaisesti ja yhtenevin resurssein koko maassa? Tavoite sinänsä on kannatettava, mutta vaatii pohdintaa, miten sen toteutumista mitataan.

Tuotantoeläinten hyvinvointi lisääntyy
Suomessa tilakoot ovat kansainväliseen tasoon verrattuna edelleen pieniä ja tarve tilakoon kasvulle on edelleen ilmeinen. Uusien tuotantorakennusten investoinneissa lähtökohtana on aina myös tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantaminen.  Lause, jossa viitataan ruokajärjestelmän muutoksiin, kuten tilakoon kasvuun ja siihen, että se ei saa johtaa eläinten hyvinvoinnin heikentymiseen, tuntuu turhalta.

Reilu datatalous luo arvoa ruokajärjestelmään
Reilun datatalouden pelisäännöt ovat EU-säädösten voimaantulonkin jälkeen osin epäselvät. Ruokaketjusta kertyvän datan tulisi hyödyttää kaikkia osapuolia ja dataa pitäisi pystyä hyödyntämään monipuolisesti ja tasapuolisesti.  Muun muassa hallintoa varten kerättävä data on vielä hyödyntämättä. Lisäksi erityisesti arvoketjun loppupäässä (kaupassa) syntyvää informaatiota pitäisi voida hyödyntää myös ketjun alkupäässä (alkutuotannossa).

3.2. Strateginen päämäärä: Huoltovarmuus

Geopoliittinen epävarmuus on lisännyt yhteiskunnan tietoisuuden huoltovarmuuden merkityksestä aivan uudelle tasolle. Siksi on erityisen tärkeää, että se näkyy myös strategiassa.

3.2.2 Strategiset tavoitteet

Ruuantuotannon jatkuvuus turvataan
Ruuantuotannon jatkuvuus on eniten huolta aiheuttava tekijä ja koko kansallisen ruokastrategian ydinasia, jota ei voi liikaa korostaa.

Tuotantopanosten omavaraisuus nousee
Tämä edellyttäisi aivan uudenlaisia alueellisesti kestäviä tuotantoratkaisuja ja lisää kotieläintuotantoa sinne missä sitä ei ole tai sitten energia- ja ravinneomavaraisuuden selkeää kehittymistä muulla tavoin.

3.4 Strateginen päämäärä: Ruokakulttuuri ja hyvinvointi

Pidämme erittäin myönteisenä sitä, että ruokakulttuuri ja hyvinvointi on nostettu omaksi strategiseksi päämääräkseen. Tämä linjaus tunnistaa ruoan merkityksen myös osaksi suomalaista identiteettiä, yhteisöllisyyttä ja kestävää elämäntapaa. Ruokakulttuurin vahvistaminen edistää terveellisiä ruokavalintoja, ruokailon kokemuksia sekä arvostusta kotimaisia raaka-aineita ja tekijöitä kohtaan.

Kotimaisten elintarvikkeiden käyttö lisääntyy ja ymmärrys ruokajärjestelmästä vahvistuu
Ruoka on välttämätöntä ja jokapäiväistä, silti tiedetään valitettavan vähän siitä, miten suomalainen ruoka tuotetaan ja miten ruoka lautasellemme päätyy. Ymmärrys elämän perusedellytyksistä ravinnon osalta on tärkeä osa yleissivistystä. Siksi on tärkeää, että ruoka on mahdollisimman laaja-alaisen oppimisen kohteena.

4. Kehitettävät valmiudet

Kehitettävistä valmiuksista huomiota tulisi erityisesti kiinnittää investointikyvykkyyteen ja hallinnon mahdollistajan rooliin.