Blogi – Maaseudun edunvalvonta

Kuka tätä maata viljelee?

29.08.2025

Meillä oli omalla pisteellämme pienimuotoinen testi elintarvikepakkauksista ja niiden merkinnöistä. Siinä leikkele- ja juustopakettien merkkiviidakkoa ihmetellessä tuli käytyä monta rohkaisevaa keskustelua kuluttajien kanssa. Kotimaista alkuperää osoittava Hyvää Suomesta -merkki tunnettiin erinomaisesti. Lähes poikkeuksetta jokainen kertoi, että haluaisi ostaa nimenomaan suomalaista alkuperää olevaa ruokaa. Todella moni sanoi, että maanviljelijä ansaitsi enemmän ja hyvin usein vakuutettiin, että suomalainen ruoka on näinä epävarmoina maailmapolitiikan aikoina huoltovarmuuden perusta. Ajattelin, että mikäs tässä ollessa: kuluttajalta vahva tuki ja pellollakin kasvussa tänä vuonna kelpo sato.

Kesän aikana olen kuitenkin tavannut huolestuttavan monta sukupolvenvaihdosikää lähestyvää viljelijää, jotka kertovat, että tilanpito on päättymässä, koska jatkajaa ei ole. Useimmat heistä sellaisia, joilla tuotantoon ja tilaan on investoitu vuosikymmenten aikana paljon. Laskukonetta on osattu käyttää. Ehkä liiankin hyvin. Maatalouden heikko kannattavuus on ikuisuusongelma, jolle ei tunnu löytyvän ratkaisua.

Tukipolitiikka on ollut nyt 30 vuotta EU:n yhteistä. Kriisejä on tullut ja mennyt ja erilaisia tukipaketteja niiden korjaamiseen useita. Tilojen lukumäärä on laskenut, tilakoko kasvanut ja tuottavuus parantunut. Markkinoilta on haettu parempaa hintaa erikoistumalla ja lyhentämällä toimitusketjua. Kuluttajat haluavat ostaa suomalaista. Silti olemme tilanteessa, että maatiloilla kasvaneet nuoret sukupolvet hankkivat elantonsa helpommin muualta.  Huuto kaukaisuuteen kuuluu, kuka tätä maata viljelee?

Seuraavan parin vuoden aikana ratkotaan EU-maiden seuraavan maatalouspolitiikan suunta ja siihen käytettävissä olevat yhteiset varat. Nyt, jos koskaan, on aika puolustaa omaa ruokatuotantoa ja luoda kannusteita, joilla maatiloille saadaan tulevaisuuteen investoivia jatkajia. Tulevasta viikonlopusta alkaa suomalaisen ruuantuotannon juhlaviikko. Lähdetään kiertämään avoimia luomutiloja, ostetaan suomalaista ja tuetaan lähituottajia. Silloin meillä riittää jatkossakin niitä, jotka huolehtivat, että pellot pysyvät viljeltyinä niin hyvinä kuin huonoina aikoina.

Kirjoitus on julkaistu myös Hämeen Sanomissa & Forssan Lehdessä 29.8.2025