Lausunto

Kannanotto Etelä-Hämeen ja Uusimaan hirvieläinten kevään 2025 verotussuunnitteluun

19.03.2025

Häme-Uusimaan maakuntavaliokunnan (vuoden 2025 alusta, ent. metsävaliokunta) jäsenet edustavat maanomistajia MTK Hämeen ja MTK Uusimaan, Metsänhoitoyhdistysten (Loimijoki, Lounais-Häme, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Länsi-Uusimaa ja Uusimaa) sekä yhteismetsien alueella. Maakuntavaliokunta päätti kokouksessaan 17.3.2025 laatia kannanoton Uudenmaan ja Etelä-Hämeen riistaneuvostoille.

Yleistä järjestelmästä ja maanomistajien mahdollisuudesta vaikuttaa hirvieläinten verotussuunnitteluun

Nykyinen hirvieläinten kantatavoiteasetannan menettely mahdollistaa maanomistajien näkemysten sivuuttamisen, mikä vie uskottavuutta koko järjestelmältä ja heikentää hyväksyttävyyttä.

Esitimme keväällä 2024 kantatavoiteasetannan yhteydessä, ettei hirvikantatavoitteita tulisi nostaa millään alueella ja valkohäntäpeuran kantaa tulisi tiheimmän kannan alueilla edelleen leikata tuntuvasti. Erityisesti Etelä-Hämeessä sidosryhmien viestit olivat yhteneväiset. Siitä huolimatta kantatavoitteita nostettiin kaikilla Etelä-Hämeen hirvitalousalueilla ja Uudellamaalla jo valmiiksi korkean kannan hirvitalousalueilla.

Toimiva yhteistyö metsästäjien ja maanomistajien välillä on onnistuneen kannanhoidon edellytys. Kasvava hirvikanta ja voimakas valkohäntäpeurakanta ovat ristiriidassa maa- ja metsätalouden harjoittajien tavoitteiden kanssa ja aiheuttavat enenevissä määrin sekä suoria että välillisiä vahinkoja. Sekä Etelä-Hämeessä että Uudellamaalla petoeläinkanta voimistuu runsaan ravinnonsaannin seurauksena ja erityisesti suden yleistyminen alueella tuo isoja haasteita.

Maa- ja metsätalouden harjoittajiin kohdistuu tällä hetkellä voimakas ulkoinen paine muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutumisen sekä luonnon monimuotoisuuden näkökulmista.

Jäsenkyselyidemme mukaan metsänomistajat ovat reagoineet hirvituhoihin ennakoivasti suosimalla metsänuudistamisessa kuusta. Tämä ei voi tulevaisuudessa jatkua, sillä kuusi ei jatkossa kestä Etelä-Suomen pidentyneitä kuivuusjaksoja. Sekä männyllä että koivulla uudistaminen on lisääntynyt ja metsänkasvatuksessa suositaan aiempaa huomattavasti enemmän sekametsiä.

Metsänomistaja saa merkittävistä hirvituhoista korvauksia, muttei kuitenkaan kaikista kärsimistään vahingoista. Taimikkoja on mahdollista suojata trico-levitteellä, mikä jälleen aiheuttaa kustannuksia sekä aineen hankkimisesta että erityisesti levityksestä.

Valkohäntäpeura aiheuttaa vahinkoa erityisesti erikoiskasvinviljelyn osalta, mikä taas supistaa viljelijän mahdollisuuksia hakea parasta tuottoa tai parantaa maan kasvukuntoa kasvivalinnoilla.

Verotussuunnittelussa otettava vastuu myös hirvieläinkannan aiheuttamista haitoista

Verotussuunnittelua on ohjattava suuntaan, jossa tavoitteena on hirven osalta kantatavoitehaarukan keskiarvo, ei yläraja, kuten tilanne tällä hetkellä on lähes kaikilla Etelä-Hämeen ja Uudenmaan hirvitalousalueilla. Metsästyksen kohdentaminen tihentymäalueille toteutuu vaihtelevasti.

Tässä tilanteessa on välttämätöntä, että riistahallinto ottaa käyttöön kaikki järjestelmän antamat mahdollisuudet vahinkojen minimoimiseksi, esimerkkinä verotuslohkojen aktiivinen käyttö ja siihen ohjaaminen. Metsästysseurojen ohjaaminen yhteistyöhön, yhteislupien käyttäminen ja pankkiluvat, joita myös otetaan käyttöön tarpeen mukaan kuuluvat tähän kokonaisuuteen. HTA-neuvotteluiden rooli on nostettava tarkoituksenmukaiselle tasolle, jossa neuvotteluita aidosti käydään ja lupia kohdennetaan tihentymäalueille.

Valkohäntäpeuran tiheimmän kannan alue on siirtynyt Lounais-Suomesta Uudellemaalle. Tämä kehitys on ollut vastoin kaikkia maanomistajille lähetettyjen kyselyiden näkemyksiä. Nykyiseen lupajärjestelmään ei ole haluttu tehdä muutoksia ja nyt viimeistään on osoitettava, että nykyisenkaltaisella menettelylläkin kannan aitoa leikkaamista tavoitellaan ja siihen myös pystytään.

Häme-Uusimaan maakuntavaliokunta
Lassi-Antti Haarala, puheenjohtaja
Asta Sarkki, sihteeri