null Lausunto Lahden kaupunkiseutusuunnitelman ja Päijät-Hämeen rakennemallin luonnosvaihtoehdoista

Lausunto

Lausunto Lahden kaupunkiseutusuunnitelman ja Päijät-Hämeen rakennemallin luonnosvaihtoehdoista

1.9.2022

ASIA: Lausunto Lahden kaupunkiseutusuunnitelman ja Päijät-Hämeen rakennemallin luonnosvaihtoehdoista

Lahden kaupunkiseudulla on maankäytön, asumisen ja liikenteen seudullinen MAL-sopimus valtion kanssa. MAL-sopimus velvoittaa laatimaan alueelle kaupunkiseutusuunnitelman. 

Päijät-Hämeen liitto ja Lahden kaupunkiseudun MAL-kunnat yhteistyössä Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten kanssa valmistautuu laatimaan vuosien 2021 ja 2022 aikana kaupunkiseutusuunnitelman, joka vastaa MAL-sopimusta ja MRL-uudistusluonnoksen vaatimuksia kaupunkiseutusuunnitelmasta.

Lausuntovaiheessa oli kolme luonnosvaihtoehtoa. Typistyvän kehityksen XS-vaihtoehdossa, maltillisen kasvun M-vaihtoehdossa ja voimakkaan kasvun XL-vaihtoehdossa on toisistaan poikkeavat kasvusuunnat sekä asumis- ja työpaikka-alueet.

Palautteen pohjalta syksyllä 2022 valitaan tarkempaa suunnittelua varten yksi vaihtoehto tai useamman yhdistelmä. Suunnitelmat valmistuvat kuntien ja maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi keväällä 2023.

Lisää aiheesta: Lahden kaupunkiseutusuunnitelma ja Päijät-Hämeen rakennemalli (arcgis.com)

MTK Häme & MTK metsänomistajat lausuivat seuraavasti:

Tutustuttuamme Lahden kaupunkiseutusuunnitelman ja Päijät-Hämeen rakennemallin laajaan luonnosaineistoon, toteamme seuraavaa:

Jatkosuunnittelun pohjana toimii parhaiten vaihtoehto M. Päijät-Hämeessä on parhaillaan kasvupotentiaalia, vaikka tällä hetkellä myös vaihtoehdon XS kehityskulku on mahdollinen.

Jatkosuunnittelussa tulisi tunnistaa luonnon ydinalueiden päällekkäisyys elinkeinoalueiden kanssa. Päijät-Hämeen rikkaus ovat laajat luonnonvarat ja niitä on jatkossakin käytettävä järkevästi, mikäli maakunta halutaan pitää elinvoimaisena. Maakunnassa on vahva ja monipuolinen elintarvikesektori ja sahateollisuus. Sekä ruoantuotannon että metsätalouden ympärille on syntynyt klusterimaista toimintaa ja tämä kehitys on mahdollista myös jatkossa. Näiden alojen yritykset ovat merkittävä työllistäjä Päijät-Hämeessä. Koulutusyhteistyötä naapurimaakuntien kanssa on järkevää tehdä jatkossakin, jotta näille aloille saadaan osaavaa työvoimaa. Maakunnan lisääntyvä koulutustarjonta sekä tutkimusyhteistyö on hyvä kehityssuunta.

Laajaa yksityistä maanomistuista ei pidä nähdä kehityksen esteenä vaan pikemmin kannustaa yksityisiä maanomistajia kehittämään uutta liiketoimintaa, tuotteita ja palveluita. Maankäytön suunnittelussa voitaisiin hyödyntää nykyistä paljon enemmän erilaisia maankäyttösopimuksia sekä kumppanuuskaavoitusta.

Lahden seutu poikkeaa isompien kaupunkien MAL-seuduista siten, että Lahden vetovoima ei riitä pitämään koko maakuntaa elinvoimaisena. Alueella on laajasti vapaa-ajanasutusta, mikä osaltaan pitää kyliä elinvoimaisena, mutta ilman pysyvää asutusta alueen houkuttelevuus vähenee eikä palveluita pystytä pitämään nykytasolla. Kaupunkimainen asuminen ei ole Päijät-Hämeen vetovoimatekijä. Kaupunkialueilla asumisen ohjaaminen niin, että esimerkiksi joukkoliikenne toimii, on järkevää, mutta maaseutumaisilla alueilla ihmiset arvostavat omaa tilaa ja mahdollisuutta harrastus- ja yritystoimintaan. Suunnittelun harvemmin asutuilla alueilla pitäisi olla mahdollistavaa, ei rajoittavaa.

Tieverkoston kunto kokonaisuudessaan vaatii pikaista peruskorjausta sekä lisäpanostusta tienpitoon. Teillä liikkuu paljon raskasta liikennettä ja raskaan liikenteen suhteellinen suuri osuus myös alemmalla tieverkostolla on otettava huomioon tieverkoston suunnittelussa. Haja-asutusalueilla liikkuu lukumääräisesti vähemmän ajoneuvoja, mutta raskaan kaluston osuus, esimerkiksi maatalousliikenne ja puutavarakuljetukset, vaativat sekä riittävän leveitä että kantavia väyliä ja liittymiä.

 

Hämeenlinnassa 31.8.2022

MTK Häme ry                                                      MTK metsänomistajat
Päivi Rönni, toiminnanjohtaja                         Asta Sarkki, kenttäpäällikkö, Häme-Uusimaa