Maanantaina 25.11.2019 kokoonnuttiin MTK Hämeen maaseutunuorten sekä kansanedustajien Hilkka Kemppi ja Jari Ronkainen kanssa Hallainmäen tilalle Hämeenkoskelle. Hallainmäen tila on ollut 1900 luvun alusta Löyttyniemen suvun omistuksessa. Tilalla tuotantosuuntana sukupolvien ajan ollut maidontuotanto. Tilan tämänhetkinen isäntä ja emäntä ovat viljelleet tilaa vuodesta 2011. Hallainmäen tilan pelloilla kasvaa nurmea, kauraa, vehnää, hernettä ja härkäpapua, jotka menevät 60 lypsylehmän ruokintaan. Hallainmäen tilalla pyritään viljelemään monipuolisesti tilan tämän hetkisellä mittakaavalla. Kannattavuutta tilalla tavoitellaan kotoisilla lähellä tuotetuilla rehuilla. Tilaa viljellään tasapainoisesti viljelykierron avulla, jolloin eläinten lanta saadaan käytettyä lannoitteena ja pelloilta saatu sato saadaan eläinten rehuiksi ja kuivikkeiksi. Tulevaisuudessakin halutaan taloudellisuuden ja kestävyyden vuoksi syöttää lehmille vain lähiruokaa.

Aamutuimaan istuttiin Ville ja Terhi Löyttyniemen tuvan pirttipöydän ääreen, otettiin puuroa lautaselle ja kahvia kuppiin. Maaseutunuoret kutsuivat jo toisen kerran hämäläiset kansanedustajat vieraakseen, sillä politiikan suunta sekä maatalouden ja maaseudun tulevaisuus huolestuttavat hämäläisiä maaseutunuoria. Nuorten tavoitteena vierailulle oli jälleen keskustella ajankohtaisista maatalouden asioista sekä kertoa kansanedustajille päätösten vaikutuksesta tilatasolla.

Paljon esillä ollut lihan- ja maidontuotanto sekä ympäristökysymykset valtasivat ensimmäiseksi keskustelun. Molemmat kansanedustajat allekirjoittivat ajatuksen monipuolisesta maataloustuotannosta, jossa jokaista tuotantosuuntaa tarvitaan. Kumpikaan kansanedustajista ei halunnut luopua lihasta lautasella. Yhteisymmärryksessä nuorten ja kansanedustajien kanssa keskusteltiin tämän hetkisestä lihan ja kasvisten vastakkainasettelusta, jolle ei kenenkään mielestä kuitenkaan ole mitään tarvetta. Hilkka ja Jari olivat molemmat sitä mieltä, että suomalaisella ruokalautasella tulee olla kaikkea kotimaista tasaisesti. Molemmat kansanedustajat kertoivat halustaan turvata kotimainen monipuolinen ruuantuotanto.

Puolustusvaliokunnan jäsenen Jari Ronkaisen mielestä ruokapoliittisessa keskustelussamme tulisi ymmärtää myös huoltovarmuutemme, joka ilman kotimaista tuotantoamme olisi äärimmäisen heikko. Pöydän ääressä oltiin yhteisessä ymmärryksessä, että ennen kuin julkista ruokailua tai suomalaista maataloutta aletaan ohjaamaan johonkin suuntaan, tulisi meillä olla valmiina luotettavaa tutkimusta, johon on sisällytetty myös maatalouden hiilensidonta ja ympäristövaikutukset kokonaan.

Vahvaksi keskustelun aiheeksi aamupalalla nousi myös uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet ja uusiutuvan energian lisääminen maatalouden kautta. Maatilojen biokaasulaitosten avulla voitaisiin esimerkiksi lannan ravinteet käyttää nykyistä paremmin, jolloin käsitelty lanta voitaisiin kohdentaa pelloille ravinteiden mukaan ja tämän lisäksi voitaisiin tuottaa biopolttoaineita. Maaseutunuoret kohdistivatkin Hilkalle terveiset hallitukset päätöksentekoon, joissa toivottiin, että muutkin uusiutuvan energianlähteet voisivat saada tuulivoimaa vastaavia tukia, jolloin Suomeen olisi mahdollista rakentaa maatiloilla ja maatilojen yhteistyössä biokaasulaitoksia. Näiden avulla voitaisiin esimerkiksi autokannan muuttumista biokaasuautoihin edistää, kun tankkausverkostomme laajenisi.

Kansanedustajien aamupalalla me maaseutunuoret halusimme välittää kansanedustajillemme viestin, että toivomme ennen suurempien maatalous- ja ympäristölinjausten tekemistä, tiukentamista ja johonkin suuntaan ohjaamista, että odotetaan puolueettoman tutkimuksen valmistumista, jolloin voidaan kerralla lähteä oikeaan suuntaan. Halusimme viestissämme korostaa jokaisen tuotantosuuntamme tärkeyttä monipuolisen viljelyn ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Tuotantosuuntamme voivat tukea toisiaan, jolloin ravinteita kierrättämällä, meillä on aina parempi mahdollisuus tuottaa ruokaa, joka on mahdollisimman ympäristöystävällistä. Halusimme myös korostaa Suomena meidän vastuutamme ruuantuotannossa, sillä emme näe, että olemme oikeutettuja siirtämään ruuantuotantoamme sellaisiin maihin, joissa on heikommat vesivarat tai joissa viljelyä ei tehdä niin kestävästi kuin meillä. Me näemme myös, ettei meillä ole oikeutta riistää heikko-osaisimmilta mailta niiden ravinteita tai ruokaa, jotta me voimme paistatella päästöminimeissä.

Vierailun päätteeksi vierailimme koko joukon voimin Hallainmäen navetassa tutustumassa heidän navettansa toimintatapoihin ja navettaan. Meille oli koottu näytille lypsylehmän päivittäinen rehuannos sekä sen tuottama maitomäärä havainnollistamaan asiaa rehujen käyttöä. Kotiin vimeisiksi kansanedustajille annettiin RUOKAA! Kestävä maatalous ja ruoantuotanto -kirjat sekä Maaseudun Tulevaisuus -lehti. Mukana kansanedustajien aamupalalla oli Löyttyniemien lisäksi maaseutunuorten asiamies Susanna Valtonen, maidontuottaja Salla Niemi, kasvinvilejlijä Olli Caven sekä tuleva maidontuottaja Aino-Maria Mänki.