Blogi – Maatalous ja suomalainen ruoka

Parvelta tärähtää 1/23: Parvella poristaan nyt peuroista

13.02.2023

Parvella poristaan nyt peuroista

Tammikuussa sitä kuvittelee lähtevänsä toteuttamaan kaikkea suunniteltua toimintaa järjestelmällisesti ja hallitusti. Näissä edunvalvonnan hommissa arkitodellisuus iskee kuitenkin silmille yleensä ennemmin tai myöhemmin ja harhakuvitelmat karisevat heti kättelyssä. Vuoden alkajaisiksi meillä on keskusteltu paljon riistapolitiikasta ja etenkin valkohäntäpeuran kannanhallinnasta. Tilanne on paikoin hyvin hankala liittomme alueella ja tietyillä riistatihentymäalueilla peurojen aiheuttamat ongelmat maataloudelle ovat jatkuneet jo pitkään. Ratkaisuja on etsitty paikallisesti, osin onnistuen, osin ei. Painetta on luotu riistahallinnon suuntaan ja sidosryhmäkeskusteluja käyty. Siellä missä ongelmaa ei ole, on vaikea nähdä tarvetta peurapolitiikan muutoksille. Yhtä oikeaa ja kaikille sopivaa mallia tuskin löytyy sielläkään, missä ongelmia on jo runsaasti.

Viime vuoden lopulla maa- ja metsätalousministeriö asetti selvitysryhmän pohtimaan kestävän peurapolitiikan edellytyksiä ja toimenpiteitä. Esa Härmälän ja Lauri Kontron selvitystyöhön kohdistuu paljon odotuksia myös Hämeessä. Liiton johtokunta kutsui selvitysmiehet vuoden ensimmäiseen kokoukseensa ja käydyssä keskustelussa pohdittiin mm. ruokintaa, luvanvaraisuudesta luopumista, metsästysalueen pienentämistä 500 hehtaarista 100 hehtaariin, sirpalealueilla tapahtuvan metsästyksen uudelleen sallimista sekä kaupallista metsästystä. Selvitysmiesten Loimaalle kutsumassa sidosryhmätilaisuudessa pari viikkoa myöhemmin liiton edustajilla oli mukanaan liuta ratkaisuehdotuksia niin riistahallinnolle, metsästysseuroille kuin maanomistajille.

Tammikuun puolessa välissä kutsuimme peuratihentymäalueiden viljelijöitä ja riistahoitoyhdistysten edustajia Vanajan Parvelle ja paikalle saatiinkin väkeä parven täydeltä. Tilaisuudessa alustivat Etelä-Hämeen riistakeskuksen riistapäällikkö Jyri Rauhala sekä järjestöpäällikkö Teemu Simenius Suomen Metsästäjäliitosta. Maanviljelijän puheenvuoron käytti janakkalalainen Samuel Jussila, joka toi havainnollisilla kuvillaan karun todellisuuden näkyville ja herätteli kysymyksillään miettimään mm. sitä onko peuroille annettu päätösvalta mitä pelloilla viljellään. Taloudelliset satotappiot ovat olleet Janakkalassa huomattavia ja työn mielekkyys koetuksella. Vaikeasta tilanteesta huolimatta keskusteluja käytiin hyvässä hengessä. Peuralupia saa ja pitää hakea vuosittain reilusti ja niitä on riistahoitoyhdistysten mukaan myös reilusti myönnetty. Metsästyskauden onnistumisen kannalta oleellista kuitenkin on, että luvat tulevat myös täysimääräisesti käytetyiksi.

Avaimet ratkaisujen löytymiseen ovat ensisijaisesti metsästysseuroissa. Mutta voiko maanomistaja itse tehdä mitään? Tärkeää on tehdä näkyväksi ylisuurista peurakannoista maataloudelle aiheutuneet vahingot. Vahinkoilmoitukset kannattaa tehdä, vaikka korvaussummat jäisivät pieniksi. Erikoiskasviviljelyksille peurojen ampumiseen voi hakea myös poikkeuslupia metsästyskauden ulkopuolella. Vuosittaiset ”sidosryhmäneuvottelut” kannattaa käydä oman metsästysseuran kanssa. Omat tarpeet kannanleikkauksesta pitää tuoda selvästi seuran tietoon. Myös metsästysvuokrasopimuksiin on mahdollista esittää ehtoja. Hankkimalla metsästyskortin ja lyöttäytymällä seuran jäseneksi saa äänioikeuden seuran toimintaan.

Vuosittaiset kanta-arviot julkaistaan maaliskuun puolen välin tienoilla ja heti sen perään käydään riistahallinnon viralliset sidosryhmäneuvottelut, jonka perusteella kantatavoitteet määritellään. Vaikuttamisen aika ja paikka on juuri nyt. Jokaisessa riistanhoitoyhdistyksessä on maanomistajaedustaja, jolle viestiä kannattaa viedä monesta suunnasta. Pysyvään kannanhallintaan päästään vaan riittävän pitkäjänteisillä toimenpiteillä. Korkean peurakannan alueilla yksittäisten vuosien kannan laskuihin ei kannata reagoida leikkaamalla haettuja lupamääriä. Kaikkien kannalta järkevintä olisi, että kantatavoitteet olisivat eri alueilla mahdollisimman yhteneviä ja mieluummin alempia kuin ylempiä.

JK. Riistapolitiikassa olen vahvasti omalla epämukavuusalueellani. Tässä duunissa siihen on jo totuttu. Palautetta otetaan siis nöyrästi vastaan.

Päivi
MTK Häme, toiminnanjohtaja