Maankäytön muutos aiheuttaa merkittävissä määrin aavikoitumista kiihdyttää ilmaston lämpenemistä. Metsiä raivataan viljely­alueiksi erityisesti lihantuotannon tieltä maailmalla kasvavan kysynnän vuoksi. Maanosien väliset kauppasopimukset, missä tuotantotavalle ei aseteta vaatimuksia, lisäävät valtavasti ruuantuotannon ilmastopäästöjä.

Sillä missä ja miten ruokamme on tuotettu, on merkitystä tuotteen hiilijalanjälkeen. Maitolitran hiilijalanjälki on FAO:n vuonna 2015 tekemän tutkimuksen mukaan maailmassa 2,5 kiloa, kun se Suomessa on vain kilo.

Tavoite kohti hiilineutraalia maidontuotantoa vaatii vielä paljon työtä, varsinkin maa­perän hiilensidontamekanismien paremman tuntemuksen osalta. Pienemmän hiilijalan­jäljen lisäksi kotimaisella maidontuotannolla edistetään luonnon monimuotoisuutta. Moni kasvinviljelytila onkin lisännyt perinteisten viljakasvien lisäksi hiiltä ja ravinteita sitovia nurmikasveja mukaan osaksi monipuolista viljelykiertoa.

Kasvihuonepäästöjen hillitsemiseksi Etelä-Suomen maidontuottajat kannustavat kuluttajia valitsemaan seuraavalla ostokerralla kotimaista, mahdollisimman lähellä ja kestävästi tuotettua ruokaa. Oli oma ruokavalio tai täytettävät ruokakriteerit sitten millaisia tahansa, alkuperä kannattaa tarkistaa aina. Aivan erityisesti se kannattaa tehdä maailman ensimmäisenä Suomalaisen ruuan päivänä 4.9.2019.

Edellä oleva teksti on lainattu MTK:n Etelä-Suomen maitovaliokunnan mielipidekirjoituksesta, joka on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa.