Takaisin Parvelta tärähtää 1/24: Tansania - päiväntasaajan kuumuus, reilu 60 miljoonaa asukasta, Afrikan villieläimet, 120 eri heimoa, sisal- ja maissiviljelmät

Blogi – Kansainvälinen toiminta

Parvelta tärähtää 1/24: Tansania - päiväntasaajan kuumuus, reilu 60 miljoonaa asukasta, Afrikan villieläimet, 120 eri heimoa, sisal- ja maissiviljelmät

05.02.2024

Toteutimme äitini kanssa vuoden alussa kauan haaveillun Tansanian matkan. Tavoitteena oli sekä lomailla että tavata maassa asuvia sukulaisiamme. Paikallisoppaiden avustuksella pääsimmekin helposti näkemään tavallista arkipäiväistä elämää. Ennen matkaamme Tiina Huvio oli sopivasti kertomassa MTK:n toimihenkilöille FFD:n toiminnasta mm. Tansaniassa. Tästä intoutuneena otin Tiinaan yhteyttä ja kyselin löytyisikö meille vierailukohdetta. Tiinan kontakteilla saimme sovittua vierailun Tansanian ainoaan maatalousyliopistoon, Sokoine University of Agricultureen (SUA) Morogoron kaupungissa.

SUAssa voi opiskella maa- ja metsätaloutta, koti- ja villieläintieteitä, eläinlääketieteitä, turismia, ravitsemustieteitä sekä maaseudun kehittämistä. Opiskelijoita kampuksella on n. 16 000. Vierailumme saimme aloittaa apulaisvarakansleri Maulid W. Mwatawalan toimistosta kuulemalla yliopiston toiminnasta sekä Tansanian maataloudesta yleisesti. Vaikka maan väkiluku on suuri, maatalouden harjoittaminen on tiloilla pientä. Suuria peltoaukeita tai maatalouskoneita ei matkan aikana nähty. Iso osa tiloista harjoittaa kotitarveviljelyä ja yli jäänyt sato myydään kylän omilla markkinoilla. Myös kaupungissa konttorityötä tekeviltä löytyy kotoaan pienet maapalstat, joita he viikonloppuisin viljelevät. Rehtori kutsui heitä termillä weekend farmer. Maan pelloilla kasvatetaan riisiä, maissia, sisalia, perunaa, sokeriruokoa, tupakkaa ja kahvia. Omia hedelmäpuita löytyi pitkin poikin.

Tansaniassa maan hankinta voi olla haastavaa, koska hinnat ovat korkeat ja byrokratia tuo omat kapulansa rattaisiin. Maanviljelyä osaltaan haastaa myös maanomistajien ja paimentolaisheimojen eroavat ajatukset maan käytöstä viljelyssä.

Päiväntasaajalla ilmasto on kuumaa ja kuivaa suurimman osan vuodesta. Sadekausi kestää pari kuukautta ja silloin taas vettä tulee paljon ja tulvat ovat mahdollisia. Sääolosuhteet luovat siis omat raaminsa viljelylle. Viime vuosina kuitenkin ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat näkyneet myös siellä. Sadekauden kestossa ja ajankohdassa on vaihteluita ja vettä saattaa tulla ns. väärään aikaan.

Kampusvierailulla pääsimme näkemään kalankasvatuslaitoksen, taimitarhan sekä kampusalueella toimivan Apopon eli rottia miinantorjuntatyöhön kouluttavan järjestön toimintaa. Kuvat kertovat puolestaan enemmän kuin tuhat sanaa 😊

Elina
MTK Häme kenttäpäällikkö